Menneet tapahtumat sanoin ja kuvin

Pepe Forsberg
Luonnossa
Ryhmäkuva
Tarkkana!
Näin se käy!
Onnistuin!
Pesä
Ryhmäkuva

Hämeenlinnan insinöörit ry järjesti luontoretken Evon ainutkertaisiin maisemiin syyskuussa.Tukikohtanamamme oli Hämeenlinnan kaupungilta vuokrattu Kelkutteen savottakämppä.

Alkukahvien jälkeen oppaamme Pepe ja Paula Forsberg kertoivat Evon ympäristöstä, jossa on erittäin monipuolisia kasvi- ja eläinlajeja. Evoa myös kehitetään jatkuvasti, ja keskusteluissa nousi esille myös mahdollisen tiedepuiston perustaminen alueelle. 

Seuraavaksi valmistauduttiin patikkaretkeen paistamalla nuotiolla makkaraa ja opettelemalla sytyttämään tuli tuluksien avulla. Patikkaretki oli noin 5 kilometriä pitkä, matkalla saimme paljon tietoa luonnon monimuotoisuudesta. Reitillä oli myös paljon infotauluja jotka kertoivat myös historiasta.

Eväiden nauttimisen jälkeen illan hieman hämärtyessä lähdimme katsomaan josko näkisimme majavia luonnollisessa elinympäristössään. Näimme isoja majavanpesiä, jotka olivat yllättävän isoja rakennelmia. Isoakin puutavaraa oli käytetty ja pesät oli insinöörimäisellä taidolla rakennettu. Hieman sateinen sää piti kuitenkin majavat piilossa.

Luonto näytti monipuolisuutensa myös sään merkeissä, mutta kaikilla oli asianmukainen retkivarustus joten pieni sade ei haitannut.  Rantasauna vielä lämmitettiin retken päätteeksi. 

Majavaretken kuvat; Hannu Kumpulainen 

Tarkkaavaista kuulijakuntaa ja opas.
Pienoismalli prosessista.
Asiantuntevaa opastusta.
Opimme paljon uutta lajittelusta.
Jätebunkkeri.
Kierrätystä tämäkin.
Retken osallistujat.
Lounaalla Krapihovissa.

Hämeenlinnan Insinöörit ry:n kevätretki Vantaan Energian jätevoimalaan ja Krapihoviin 6.4.2019

 

Mielenkiintoisella yritysvierailulla kuulimme laitoksen toiminnasta sekä paljon konkreettista asiaa lajittelusta ja jätteiden hyötykäytöstä. Kuulimme esimerkiksi että...

  • Laitos palvelee Uudenmaan, lähinnä pääkaupunkiseudun asukkaita (reilu 1.5 miljoonaa). Se on Euroopan kolmen moderneimman laitoksen joukossa. Toiminta alkoi syksyllä 2014.
  • Vantaan Energian jätevoimala vastaanottaa joka päivä n. 140 autokuormallista sekajätettä, mikä on vuositasolla n. 374 000 tonnia. Käsittelykapasiteetti vastaa juuri ja juuri tämänhetkistä tarvetta. Alkamassa on toisen jätevoimalan rakentaminen samalle tontille vastaamaan lähinnä teollisuuden jätteidenkäsittelyn tarpeisiin.
  • Prosessissa saatava energia on pääasiassa kaukolämpöä, tarvittaessa myös sähköä.
  • Polttoarina on n. 30 metriä pitkä, halkaisija n. 3 m. Palamisprosessi kestää yleensä parisen tuntia ja sitä voidaan nopeuttaa tai hidastaa tarpeen mukaan.
  • Kappaletavarat (esim. valurautapata) saattavat jumiutua polttoarinan rakenteisiin ja aiheuttaa prosessin alasajon, mikä on kallis ja aikaavievä toimenpide.
  • Muovin lajittelu ja uusiokäyttöön ohjautuminen on erittäin hyödyllistä.
  • Biojätteen päätyminen polttoarinalle tuo prosessiin suolaa (NaCl) ja palossa muodostuva kloori on erittäin haitallista. Se otetaan talteen ja käytetään hyödyksi, lopputuotteena saadaan suolahappoa.
  • Jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö on AINA kannattavampaa kuin sekajätteen polttaminen.
  • Jäte on itseasiassa raaka-ainetta, vain murto-osa käsitellysta jätteestä päätyy Ämmässuolle.

Vantaalta siirryttiin Tuusulaan Krapihoviin maittavalle lounaalle. 

Kotimatkalla yksi jos toinenkin pohti miten voisi kehittää omia kulutus- ja lajittelutottumuksiaan, voisiko hankkia kompostorin jne. Kevätkokous Kiertokapulan toimistolla ja vierailu Vantaan Energian jätevoimalaan ovat lisänneet insinöörien ympäristötietoutta.

Kuvat Matti Lepistö.

Tj Kari Mäkisen esitys. Kuva Matti Lepistö.
Kokousväkeä, pöydän päässä yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Pekka Ventelä. Kuva Matti Lepistö

Hämeenlinnan Insinöörit ry kevätkokous Kiertokapulan toimistolla 27.3.2019

 

Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen kertoi   toiminnasta. Suurin muutos vuosien varrella on ollut se, että aiemmin hoidettiin kaatopaikkoja, nyt kaikki mahdollinen hyödynnetään ja vain pieni osa jätteestä päätyy ns. loppusijoitusalueille. Esityksestä poimittua

  • Kiertokapulan omistaa 13 kuntaa, joiden alueen n. 350 000 asukkaan yhdyskuntajäte käsitellään.
  • Kiertokapulan tärkein tehtävä on laadukas ja ympäristöystävällinen jätteenkäsittely omalla toiminta-alueellaan. Tärkeää on myös asiantuntijatyö esim. kaatopaikkojen sulkemistilanteissa.
  • Vuonna 2017 käsitelty jäte hyödynnettiin seuraavasti
    • Energiaksi 69 %
    • Materiaalien hyötykäyttö (esim. metallit) 19 %
    • Bioetanoliksi 5 %
    • Loppusijoitukseen (ei hyötykäyttöä) 7 %

Hämeenlinnan Insinöörien syysretki Tytyrin kaivokseen ja Marskin Majalle 8.9.2018

Tj Kari Mäkisen esitys. Kuva Matti Lepistö.
Kokousväkeä, pöydän päässä yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Pekka Ventelä. Kuva Matti Lepistö

Hämeenlinnan Insinöörit ry kevätkokous Kiertokapulan toimistolla 27.3.2019

 

Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkinen kertoi   toiminnasta. Suurin muutos vuosien varrella on ollut se, että aiemmin hoidettiin kaatopaikkoja, nyt kaikki mahdollinen hyödynnetään ja vain pieni osa jätteestä päätyy ns. loppusijoitusalueille. Esityksestä poimittua

  • Kiertokapulan omistaa 13 kuntaa, joiden alueen n. 350 000 asukkaan yhdyskuntajäte käsitellään.
  • Kiertokapulan tärkein tehtävä on laadukas ja ympäristöystävällinen jätteenkäsittely omalla toiminta-alueellaan. Tärkeää on myös asiantuntijatyö esim. kaatopaikkojen sulkemistilanteissa.
  • Vuonna 2017 käsitelty jäte hyödynnettiin seuraavasti
    • Energiaksi 69 %
    • Materiaalien hyötykäyttö (esim. metallit) 19 %
    • Bioetanoliksi 5 %
    • Loppusijoitukseen (ei hyötykäyttöä) 7 %